lauantai 22. lokakuuta 2011

Fibonacci


yhtäkkiä avasin kolmannen silmäni

enkä sen jälkeen halunnut

olla valossa

sokea

en silti nähnyt

vaikka aluksi yritin

aistinko ääntä vai jotain tuntematonta

minulta jäi varmasti huomaamatta auringon ensimmäinen parkaisu

ja mielenkiintoisia yksityiskohtia

en arvaile merkitystä

sen sijaan viimein

ymmärrän

sukellan peiliin

yö on kirkkaampi kuin koskaan

yhtäkkiä havahdun askeltesi kaikuun

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti