Booster 2/13

Tahdon2013: mutu-analyysi

Johdanto

Tahdon2013-kansalaisaloite tasa-arvoisen avioliittolain puolesta on kerännyt lähes 150 000 suomalaisen nimen (www.tahdon2013.fi). Jo ensimmäisenä päivänään aloite sai kasaan eduskuntakäsittelyyn vaadittavat 50 000 nimeä. Lakialoitetta on perusteltu sillä, että Suomen lainsäädäntö (avioliittolaki, 1 §) asettaa ihmiset eriarvoiseen asemaan sukupuolen ja seksuaalisuuden perusteella.

Lakialoitetta on myös kritisoitu. Kaltevan pinnan argumenttia on käytetty ennustamaan, että homoavioliittoja seuraavat mm. Bemarin kanssa avioutuminen ja sodomistien nousu (rappioyhteiskuntatulossa et al., Suomi24, 23.3.2013, 15:25). 

Keskeisenä kiistakysymyksenä on ollut avioliiton mukanaan tuoma ulkoinen adoptio-oikeus. Onko vanhempien homoseksuaalisella suuntautumisella negatiivinen vaikutus lapsen kehitykseen, kuten moni tuntuu pelkäävän? Hypoteesi: näin tuskin on.

Menetelmä

Tietoa haettiin Pubmed-tietokannasta lausekkeella ”homosexual parenting child development”. Järjestelyperusteena oli ”Recently Added”, ja huomioon otettiin vain 20 ensimmäistä hakutulosta.

Tiedonhakija käytti tiedonhakuun ja tuloksiin (erityisesti abstrakteihin) perehtymiseen sunnuntaiaamupäivän ja nautti samalla teestä sekä Queenin musiikista.

Tulokset

Uusimmissa tutkimuksissa on todettu, että lapsen kehitys, sukupuoli-identiteetti ja sosiaaliset sekä kognitiiviset kyvyt eivät eroa merkitsevästi hetero- ja lesbopariskuntien välillä (1). Sama on osoitettu myös homoparien lasten kohdalla, tosin vain pienillä aineistoilla (2). 

On myös todettu, että lesbopariskuntien ja heteroperheiden välillä ei juuri ole eroa, mutta sosiaalinen stigma luo ei-heteroperheille omat haasteensa (3). Tutkimukset korostavat myös, että itsessään kasvatuksen laatu on avainasemassa lapsen kehityksen kannalta, eikä vanhempien seksuaalisella suuntautumisella ole siihen nähden merkitsevää roolia. 

Todettakoon, että suurimmassa osassa tutkimuksia aineisto on pieni ja lesbopariskunnat ovat yliedustettuina. 

Pohdintaa 

Analyysin tulokset eivät ole tieteellisiä, mutta ne ovat silti käyttökelpoisempia kuin luulopuheiden varaan argumenttinsa rakentaneiden päätelmät.

Tätä analyysiä voidaan pitää hellyyttävänä osoituksena siitä, miten tieteellisen maailmankuvan omaksunut laiska opiskelija yrittää nopeasti saada lihaa uskomustensa ympärille. 

Onneksi epäilijöiden ei tarvitse jäädä tällaisen hapuilun varaan. Suosittelen lukemaan Sosiaali- ja terveysministeriön mietinnön aiheesta (4), erityisesti luvun kolme, jonka aineistona on useita kymmeniä artikkeleita. Ovat ministeriössä päässeet samoihin tuloksiin kuin allekirjoittanut.

Lukuisista maailman ilmiöistä on tieteellistä tietoa, mutta yleiseen tietoisuuteen sillä näyttäisi olevan vain heikko vaikutus. Tuskin on realistista olettaa, että keskusteluun tai päätöksentekoon osallistuvat siihen perehtyisivät. Tämä luo asiantuntijoille – myös lääkäreille – ennen kaikkea vastuun. Vastuun siitä, ettei tieto jää täysin asenteiden varjoon.

Lopuksi todettakoon, että tutkimusten mukaan homot ovat ihmisiä (homo sapiens) toisin kuin Bemarit ja näin ollen ihmisoikeudet koskevat myös heitä. Oikeutettu vaatimus luopua perusteettomia ennakkoluuloja vahvistavista laeista seuraa sen myötä.

Viitteet

1. Fond G, Franc N, Purper-Ouakil D. Homosexual parenthood and child development: Present data. Encephale. 2012;38(1):10-15.

2. Greenfeld DA. Reproduction in same sex couples: Quality of parenting and child development Curr Opin Obstet Gynecol. 2005;17(3):309-312.

3. Bos HM, van Balen F, van den Boom DC. Lesbian families and family functioning: An overview Patient Educ Couns. 2005;59(3):263-275.

4. STM 2003:10, Rekisteröityihin parisuhteisiin liittyviä erityiskysymyksiä selvittäneen toimikunnan mietintö.

Viittaa tähän artikkeliin: ”Siskot ja veljet, hakekaa loksuilta Booster. Hyvää settiä!”

 Alien


Tähdet loistivat kirkkaina. Tänä yönä ne olivat juuri oikeassa asennossa.

Ympärilläni oleva maisema liukui menneisyyteen. Autoni vei minua määrätietoisesti kohti taloa, jossa asuin, mutta en ollut varma, pääsisinkö sinne asti. Pitäisi varmaan laittaa viesti vaimolle, älä valvo turhaan, mene nukkumaan...

Tulisivatko ne tänään? Tunsin niin, mutta tällaisista asioista ei koskaan voi olla aivan varma.

Harmillisinta avaruusolentojen tapailemisessa oli, ettei mielenkiintoisia kokemuksiaan voinut jakaa työkavereiden eikä ainakaan vaimon kanssa. Useaan kertaan olin yrittänyt aloittaa keskustelun aiheesta. Viimeksi tein sen mainitsemalla ohimennen olleeni UFO:ssa toissapäivänä, mutta osastosihteeri jatkoi tavanomaista keskustelua ei mistään, muun muassa bensan hinnasta.Ymmärrätte varmaan, kuinka turhauttavaa, varsinkin, kun UFO ei todellakaan käyttänyt polttoainenaan bensiiniä.

Oikeastaan olin hieman huolissani siitä, että minua pidettiin työpaikallani jonkin asteisena hulluna, vähintäänkin erikoisena. Olin selvitellyt tiedustelulennoista vastaavalta olennolta, voisinko ottaa seuralaisen seuraavalle lennolle. Vaimoani en ottaisi. "Mitä minä laitan päälleni? Sopiiko tämä kaulakoru aluksen väreihin?" Voin vain kuvitella, kuinka hänen verenpaineensa kohoaisi entisestään kaiken epämukavuuden vaikutuksesta. Osastosihteerin sen sijaan voisin ottaa mukaani. Siinäpä näkisi sihteerikin, ettei bensan hinta vaikuttanut tämän aluksen kiitoon! Oliot eivät olleet jostain syystä innostuneet asiasta.

***

Olenko valittu? Tulisiko minun kertoa tästä muille?

"Voi teitä, hra A! Sekä kielesi että ajatuksesi ovat niin yksinkertaisia, että emme asiaa sinulle pystyisi selittämään, puhumattakaan siitä, että haluaisimme ylipäänsä tehdä niin. Jatkakaamme osastolle?"